Monesti kuulee sanottavan, että ensihoitajan työ on varmasti rankkaa ja siinä näkee kaikenlaista. Tämä on onkin osittain totta, mutta nykypäivänä monella on kuitenkin virheellinen käsitys siitä, millaista on ensihoitajan työ. Tähän on syynä ehkäpä osittain fiktiiviset elokuvat ja tv-sarjat, jotka korostavat ensihoidon vauhdikkuutta ja maalaavat sellaista kuvaa, että ensihoitajan työ on jokaisella tehtävällä pelastaa vaikeasti sairas tai vammautunut potilas täpärästi kuolemalta. Televisioviihteessä ensihoidon tehtävät ovat toinen toisensa jälkeen vaikeampia ja vauhdikkaampia, joissa taistellaan kuolemaa vastaan.
Näistä mielikuvista poiketen ensihoitajan työ on pääosin erittäin rauhallista ja tavanomainen työpäivä ei sisällä henkien pelastamista. Tilastollisesti vain viisi prosenttia kaikista potilaista on hätätilapotilaita eli sellaisia potilaita, kenellä on oikeasti henkeä uhkaava tilanne. Toisin sanoen 95% on sellaisia potilaita kenellä ei ole kiireellinen vaiva. Suurin piirtein noin puolet kaikista potilaista eivät tarvitse sairaalahoitoa tai ambulanssikuljetusta sairaalaan. Tästä huolimatta, vaikka suurin osa tehtävistä ovatkin rauhallisia, ei yksikään ensihoitaja voi koskaan tietää mitä työvuoro tuo tullessaan.
Tästä päästäänkin siihen, mikä tekee ensihoitajan työstä mielenkiintoista – koskaan ei voi tietää, minkälainen tehtävä odottaa, kun tehtävän hälytysääni alkaa soimaan virvestä. Tämä pitää yllä pientä jännitysmomenttia. Vaikka useimmat tehtävät ovat helppoja ja rutiininomaisia, tulee välillä niitä tehtäviä, joissa syke nousee ja ammattitaito joutuu koetukselle. Muita hyviä puolia ensihoitajan työssä ovat itsenäinen työ yhdessä työparin kanssa, sopiva vastuu ja haasteellisuus, päivystysluonteisuus, yleisesti ottaen rento ilmapiiri työyhteisöissä ja ihmisten arvostus ensihoitotyötä kohtaan.
Nykypäivän ensihoito
Ensihoitopalvelua on aikaisemmin kutsuttu sairaankuljetukseksi. Sairaankuljetus nimenä kertoo siitä, mitä ensihoito on aikoinaan ollut. Vanha sanonta kuuluu: “huopaa, happea ja hanaa”. Tämä kuvaa sitä, että aikaisemmin ensihoidossa ei ole keskitytty niinkään potilaiden hoitamiseen kentällä vaan nopeaan kuljetukseen sairaalaan, jossa potilaan varsinainen hoito vasta alkoi.
Nykypäivän ensihoito on ollut jo pitkään hoidon tarpeen arvioimista ja potilaan hoidon aloittamista jo potilaan luona sairaalan ulkopuolella. Ensihoitajat tutkivat potilaan sekä haastattelevat potilasta tai paikalla olevia omaisia. Tämän perusteella ensihoitajat arvioivat potilaan hoidon tarpeen. Jos potilaan vaiva ei ole vakava tai kiireinen, voi hoidon tarpeen arvion perusteella tietyin kriteerein ohjata potilas jäämään kotiin seuraamaan vaivaa tai hoitamaan sitä kotikonstein. Mahdollisuutena on myös ohjata potilas omalla kyydillä tai taksilla päivystykseen, jos potilas ei tarvitse hoitoa tai valvontaa matkalla sairaalaan. Hätätilapotilaan kohdalla hoitotason ensihoitoyksiköllä on mahdollisuus aloittaa tehohoitotasoinen hoito jo kentällä.
Niin kuin muutkin yhteiskunnan sektorit, kokee ensihoitokin jatkuvaa kehitystä. Välineitä ja kalustoa ensihoitoon on tullut ja tulee edelleen lisää, joilla voidaan tehdä yhä enemmän potilaan hyväksi jo kentällä. Kuitenkin edelleen nykypäivänä joissakin tapauksissa tai sairaustiloissa ensihoitajilla ei ole mitään keinoa auttaa potilasta sairaalan ulkopuolella. Tällöin ensihoitajien on tunnistettava tilanne ja tähdättävä nopeaan kuljetukseen sairaalaan, jos tilanne on vakava ja kiireellinen.
Eri yksiköitä ensihoitotehtävillä
Kentällä toimivat ensihoitotehtäviin liittyen ensivasteyksiköt, pelastus, perustason ja hoitotason ambulanssit, kenttäjohtaja, lääkäriyksikkö, rajavartiolaitos sekä meripelastus. Tehtävän kiireellisyydestä ja tyypistä riippuen hätäkeskus voi hälyttää suoraan erilaisia ja useampia yksiköitä. Tehtävälle saapuva ensihoitoyksikkö voi hälyttää lisäapua tai kenttäjohtaja liittää tehtävään lisää yksiköitä. Kenttäjohtaja ja lääkäriyksikkö voivat myös halutessaan liittyä itsenäisesti tehtävälle.
Tarvittaessa tehtäville on siis henkilöstöä ja eri tasoista osaamista saatavilla. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja ajoittain tilanne kentällä voi olla ruuhkainen, joten yksiköiden priorisointi on tärkeää. Tämän on myös yksi syy, miksi ensihoitajat eivät kuljeta jokaista potilasta sairaalaan. Ensihoitajat arvioivat potilaan hoidon tarpeen kohteessa ja tekevät päätöksen sopivasta jatkohoidosta tai kotiin jättämisestä tarvittaessa lääkäriä konsultoiden.
Ensihoitajan tavanomainen päivä
Ensihoitajan tavanomaiseen työpäivään kuuluu rutiineja, jotka toistuu työvuorosta toiseen. Tavanomainen työpäivä muodostuu seuraavanlaisesti:
- Vuoro alkaa – vuoron vaihto
- Ambulanssin tarkistus
- Asemapalvelus
- Ensihoitotehtäviä
- Päivystämistä ja ruokailua
- Vuoronvaihto – vuoro loppuu
Työvuoron alussa tehdään vuoronvaihto edellisen työvuoron kanssa, jolloin edellinen vuoro luovuttaa ”virvet” eli ensihoitajien viestintään käytettävät ”radiopuhelimet” ja kertoo raportin työvuorosta. Tämän jälkeen tarkastetaan ambulanssi ja sen kaikki välineet.
Seuraavaksi vuorossa voi olla asemapalvelusta, joka käsittää yleensä autojen viikko- tai kuukausitarkistuksia, aseman siivousta, varaston tarkistuksia tai lääketilauksia tjms. Kaiken tämän voi tietenkin aina keskeyttää ensihoitotehtävä.
Ensihoitotehtäviä käydään suorittamassa sitä mukaan, kun niitä tulee huolimatta siitä, mitä ollaan juuri silloin tekemässä. Ensihoitotehtävien jälkeen käytetyt tarvikkeet täydennetään sekä puhdistetaan välineet ja auto.
Kun asemapalvelukset on hoidettu eikä keikkaa ole, saa ottaa rennosti tai puuhailla käytännössä melkein mitä tahansa, kunhan on välittömässä valmiudessa lähtemään tehtävälle. Tätä kutsutaan valmiuden ylläpidoksi tai päivystämiseksi. Vuoron lopuksi on jälleen vuoron vaihto, jolloin luovutetaan virvet seuraavalle vuorolle ja kerrotaan raportti omasta työvuorosta.
Alueellisia eroja
Ensihoitajan työ on Suomessa pääosin hyvin samanlaista eri alueilla, mutta paljon löytyy myös eroja. Jokaisella sairaanhoitopiirillä on omat ohjeistukset ja linjaukset mm. lääkkeiden käytöstä ja hoito-ohjeista. Nämä ovat kuitenkin hyvin yhteneväisiä eri alueiden välillä. Ambulanssien varustelu ja käytettävät välineet voivat erota hieman toisistaan.
Tehtävämäärät ovat reilusti suuremmat isojen kaupunkien alueella kuin maaseudulla. Esimerkiksi jonkin suuren kaupungin keskustan alueella vuorokauden aikana tehtäviä voi olla keskimäärin 14 kappaletta yksittäistä ambulanssia kohden, kun taas jollain hyvin pienellä paikkakunnalla tämä keskimääräinen tehtävämäärä voi olla 3 kappaletta vuorokauden aikana.
Toisaalta maaseudulla kuljetusmatkat ovat reilusti pidempiä kuin kaupungissa. Kaupungeissa keskimääräinen kuljetusmatka voi olla 1-15min lähimmän sairaalan päivystykseen, kun taas esimerkiksi Lapissa kuljetusmatka voi kestää useamman tunnin lähimmän sairaalan päivystykseen. Potilaat ja heidän vaivansa ovat kuitenkin samat ja pääsääntöisesti lääketieteellinen hoito on samanlaista alueesta riippumatta.
Työajat
Ensihoito vastaa kansalaisten hätään luonnollisesti ympäri vuorokauden, joten ensihoitajan työaikaan kuuluu päiviä ja öitä. Valtakunnallisesti löytyy erilaisia työaikamalleja. Yleisimmät työvuorojen pituudet ovat joko 24h tai 12h.
Suurin syy sille, kumpaa työaikaa tietty palveluntarjoaja tekee, on alueen tehtävämäärät. STM ei myönnä 24h työvuoroja alueelle, jossa tehtävämäärät ovat korkeat yksittäistä ambulanssia kohden. Tämä linjaus on sen takia, että liian korkeat tehtävämäärät liian pitkien työvuorojen aikana ovat liian kuormittavia ensihoitajille.
Yleinen työvuorosykli on yksi 24h työvuoro ja kolme vapaapäivää. 12h työvuoroja tekeville yleinen työvuorosykli on kaksi 12h päivävuoroa klo 8-20, yksi vapaapäivä, kaksi 12h yövuoroa klo 20-8 ja kaksi vapaapäivä.
Muunlaisiakin työvuorojen pituuksia on riippuen alueesta ja paikkakunnasta. Esimerkiksi jollakin todella pienellä paikkakunnalla voi olla ambulanssipäivystys vain päiväsaikaan klo 8-17, koska yöaikaan ensihoitotehtävien määrä on keskimäärin vähäisempi kuin päivällä. Tästä huolimatta ambulanssi tulee myös yöllä tuolle kyseiselle pikkupaikkakunnalle, mutta silloin ambulanssi tulee joltakin viereiseltä paikkakunnalta tai kauempaa.
Työn fyysinen kuormittavuus
Ensihoitajan työssä kuormittavinta on yövuorojen/yöllisten tehtävien aiheuttama huono unirytmi, pitkät työvuorot ja välillä kiireelliset päivät. Tavanomaisten työaikamallien eli 24h tai 12h työvuoroja tekevillä työelämä on jatkuvaa unirytmin kääntämistä.
Toiset sopeutuvat tähän paremmin kuin toiset. Joillekkin tämä voi olla syy vaihtaa työpaikkaa etenkin siinä vaiheessa, kun perustetaan perhettä ja hankitaan lapsia. Aiheesta on myös tehty jonkin verran tutkimuksia ja näiden perusteella voidaan todeta, että vuorotyö lisää terveysongelmia ja lyhentää elinikää.
Fyysistä kuormitusta aiheuttaa myös jonkin verran painavien reppujen, laitteiden ja potilaiden kantaminen sekä nostot. Peruskunnolla pärjää eikä tarvitse olla painonnostaja pärjätäkseen ensihoitajana. Hyvästä fyysisestä kunnosta on kuitenkin etua välineiden kantamisen kanssa sekä potilaiden nostoissa.
Mikään maailmanloppu ei ole, jos ei työparin kanssa saa nostettua satakiloista potilasta lattialta paareille, koska ensihoidossa on mahdollista pyytää tehtävälle kantoapua. Tällöin tehtävälle hälytetään yleensä pelastuspuolen yksikkö tai toinen ensihoitoyksikkö avuksi. Hyvä fyysinen kunto on tietenkin hyväksi myös mielelle, jolloin yleinen jaksaminen on parempaa.
Työn psyykkinen kuormittavuus
Ensihoitaja kohtaa työssään psyykkistä kuormittavuutta, jota voi aiheuttaa monet eri asiat. Ensihoitaja on vastuussa toisten ihmisten terveydestä ja joskus myös hengestä. Ensihoitajan oikeat päätökset saattavat pelastaa hengen vaarassa olevan potilaan ja virheet taas voivat johtaa pahimmillaan kuolemaan. Päätöksiä joutuu tekemään joskus nopeasti ja paineen alaisena. Kaikkia ei voi kuitenkaan pelastaa täydellisestä hoidosta huolimatta.
Nämä ovat isoja stressitekijöitä etenkin vastavalmistuneelle ensihoitajalle. Tämä on kuitenkin asia, johon valtaosa tottuu ajan kanssa. Psyykkistä kuormitusta aiheuttaa myös ihmisten kärsimyksen ja surun näkeminen. Ihmiset ovat tässäkin asiassa erilaisia ja toiset osaavat käsitellä tällaisia asioita paremmin kuin toiset.
Yleisesti ottaen ei tarvitse olla millään tavalla yli-ihminen tai tunnekylmä henkilö, että ensihoitajana pärjää. Välillä kuitenkin tulee tehtäviä, jotka koskettavat enemmän kuin toiset. Yleensä lapsen kärsimys tuntuu pahemmalta kuin aikuisen tai vanhuksen. Äskettäin kuolleen potilaan omaisen suru on usein herkästi tarttuvaa. Tästä huolimatta potilaat ovat lähes tulkoon aina tuntemattomia ihmisiä, joihin ei ole valmiiksi tunnesidettä. Tämän takia ihmisten kärsimystä tai kohtaloa ei jää yleensä murehtimaan.
Ensihoitajille kuten myös monille muille ammattiryhmille on käytössä defusing- tai debriefing-tilaisuudet, jossa käsitellään tavanomaista tehtävää rankemmat tapaukset. Defusing on jälkipurku ja debriefing psykologinen jäkipuinti. Näiden tarkoituksena on heti tehtävän jälkeen tai myöhemmin purkaa omia tuntemuksia ja ajatuksia tehtävään liittyen ammattilaisen ohjaamana. Tavoitteena on mahdollistaa tilaisuus, jossa kaikilla osallisilla on mahdollisuus purkaa tehtävää, jotta myöhemmin ei jää yksin omien ajatuksien ja kysymysten kanssa tehtävään liittyen.
Lukusuositus – tositarinoita ambulanssista
Suomalaisia ja suomenkielisiä kirjoja ensihoidosta ja ensihoidon todellisuudesta on melko vähän. Voin kuitenkin suositella Kari Hautamäen kirjoittamia kirjoja.
Kari Hautamäki on ruotsinsuomalainen ensihoitaja, joka on ollut töissä ambulanssissa lähes 20 vuotta. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa: Et sinä vielä kuole (2021) ja Nyt sinä kuolet (2023). Kirjoissa kerrotaan tositarinoita ensihoidosta ja keskitytään paljon ensihoitotehtäviin, joissa potilaat ovat kohdanneet väkivaltaa tai rikoksia. Ensimmäinen osa on ollut myyntimenestys ja siinä kerrotaan rehellinen kuva ensihoidon raadollisesta puolesta.
Jos et ole vielä kokeillut äänikirjoja, niin alta löytyy linkit kuvia klikkaamalla Kari Hautamäen kirjoihin BookBeat-palveluun. Linkin kautta pääset kokeilemaan BookBeatia maksutta 30 päivän ajan, jos et ole kokeillut BookBeatia aiemmin. Saat 20 tuntia kuunteluaikaa. Etu koskee uusia BookBeatin käyttäjiä. Tilauksen voi lopettaa milloin vain.
20 tuntia riittää hyvin kuunnellaksesi molemmat kirjat, koska molemmat kirjat ovat noin 7 tuntia pitkiä.
Linkit ovat affiliate-linkkejä ja sivuston ylläpitäjä voi saada komission, jos kävijä tilaa tuotteen linkin kautta. Linkin kautta tilaaminen ei vaikuta tuotteen hintaan.
