Perustason ja hoitotason ensihoitaja

Ambulanssissa työskentelee yleensä työpari, jonka työntekijöillä saattaa olla taustalla erilainen koulutus. Tämä riippuu ambulanssin hoidollisesta tasosta ja käyttötarkoituksesta. Nykyään ensihoitajia koulutetaan kahta eri tasoa, jotka ovat perustason ja hoitotason ensihoitaja. Moni miettiikin, mitä eroa perustason ja hoitotason ensihoitajalla on. Tällä sivulla käydään läpi, mitä eroa näillä kahdella on.

Perustason ensihoitajan tutkinto on ammattikoulututkinto. Perustason ensihoitajaksi voi kouluttautua lähihoitajatutkinnon kautta valitsemalla suuntaaviksi opinnoiksi ensihoidon opinnot tai käymällä suoraan perustason ensihoitajan tutkinnon. Pelastaja-opinnot käyvä saa myös koulutuksessaan perustason ensihoitajan pätevyyden. Sairaanhoitaja voi toimia perustason ensihoitajan tehtävässä.

Hoitotason ensihoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Ensihoitaja AMK-tutkintoon kuuluu myös sairaanhoitajan opinnot. Pelkän sairaanhoitajatutkinnon suorittanut sairaanhoitaja voi valmistumisen jälkeen lisäkouluttautua käymällä 30 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutuksen, jolloin sairaanhoitaja saa hoitotason ensihoitajan pätevyyden. Katso täältä, missä voi opiskella ensihoitajaksi.

Mitä käytännön eroa perustason ja hoitotason ensihoitajalla on? 

• Vastuu potilaan hoidosta ja päätöksistä
• Valtuus erilaisiin toimenpiteisiin kentällä 
• Valtuus annostella lääkkeitä

Sen lisäksi, että koulutus on eripituinen, on perustason ja hoitotason ensihoitajalla myös eroavaisuuksia käytännön työssä. Nämä erot näkyvät vastuuna potilaan hoidosta ja päätöksistä sekä valtuuksina erilaisiin toimenpiteisiin ja lääkkeiden annosteluun.

Eroja vastuussa hoidosta ja päätöksistä

Lähtökohtaisesti työparin tai tiimin korkeimmin koulutettu työntekijä on vastuussa potilaan hoidosta ja hoitoon liittyvistä päätöksistä. Kun perustason ja hoitotason ensihoitaja työskentelevät ambulanssissa työparina, on hoitotason ensihoitaja aina viime käden vastuussa potilaan hoitoon liittyvistä päätöksistä ja oikeanlaisen hoidon toteutuksesta. Kuitenkin, jos jonkinlainen virhe potilaan hoidossa tapahtuu, on työpari yhteisvastuussa potilaan hoidosta. Tällöin kummankin osapuolen toimintaa potilaan hoidossa tarkastellaan.

Useimmilla alueilla on myös erikseen määritetty, että hoitotason ensihoitajan täytyy toimia kiireellisissä tehtävissä yksikön johtajana. Tällöin perustason ensihoitaja toimii kuljettajana sekä keskittyy ottamaan mittauksia ja tekemään tutkimuksia potilaalle. Hoitotason ensihoitajana haastattelee potilasta, kirjaa toimenpiteet ja löydökset, tekee päätökset potilaan hoidosta ja johtaa ensihoitotehtävää.

Riippuen alueesta ja käytännöistä, voivat perustason ja hoitotason ensihoitaja vaihdella näitä rooleja. Tällöin välillä toinen toimii kuljettajana ja potilaan tutkijana, kun taas toinen haastattelijana, kirjaajana ja tehtävän ”johtajana”.

Eroja valtuuksissa toimenpiteisiin ja lääkeannosteluihin

Perustason ja hoitotason ensihoitajilla on erilaiset valtuudet suorittaa tiettyjä toimenpiteitä kentällä ja annostella lääkkeitä. Hoitotason ensihoitajalla on laajemmat valtuudet pidemmän ja korkeamman koulutuksen takia. Alempana on eritelty, mitä toimenpiteitä hoitotason ja perustason ensihoitajat saavat kentällä tehdä.

Alueellisia eroja löytyy perustason ja hoitotason toimenkuvista. Joillakin alueilla lääkkeenanto-oikeus on huomattavasti tiukempi kuin toisella alueella. Yleensä jokaisella alueella on määritetty erikseen, mitä lääkkeitä perustason ja hoitotason ensihoitajat saavat annostella potilaalle.

Perustason ja hoitotason valmiudet

Ensihoito-oppaassa (Silfvast, T. 2014) jaotellaan työntekijöiden valmiudet perustason ja hoitotason valmiuksiin. Ensihoito-opas toimii useilla alueilla alueiden ensihoidon ohjeistuksia määrittelevänä ohjeena alueellisten ohjeistuksien lisänä. Alle on listattu Ensihoito-oppaassa listatut valmiudet, jotka liittyvät ensihoitajien tekemiin hoitotoimiin tai lääkkeiden annosteluun.

Hoitotason ensihoidon valmiuksiin kuuluu kaikki perustason ensihoidon valmiudet. Nämä valmiudet kertovat, mitä perustason ja hoitotason ensihoitajat saavat tehdä kentällä ja, mitä heidän myös kuuluu pystyä tekemään.

Perustason ensihoidon valmiudet

• Tavallisten tutkimusvälineiden käyttö
• Kammiovärinän defibrillointi neuvovalla defibrillaattorilla liimaelektrodeja käyttäen
• EKG:n rekisteröinti ja siirtäminen telemetrisesti lääkärin tulkittavaksi
• Maskiventilaatio hengityspalkeen avulla
• Elottoman aikuisen potilaan hengitystien varmistaminen kurkunpääputkella tai -naamarilla tai muulla supraglottisella välineellä
• Raajan pinnallisen laskimon kanylointi ja nesteensiirron aloittaminen kristalloidilla aikuispotilaalle
• Vammapotilaan tutkiminen ja murtumien tukeminen asianmukaista niskatukea, tyhjiöpatjaa ja lastoitusta käyttäen
• Lääkkeellisen hapen annostelu
• Adrenaliinin anto elvytystilanteessa
• Adrenaliinin anto esitäytetyllä automaattiruiskulla vaikeassa anafylaksiassa
• Kouristelevan potilaan hoito diatsepaamirektiolilla
• Inhaloitava astmalääke astmakohtauksessa
• Lyhytvaikutteisen nitraatti- ja ASA-valmisteen käyttö rintakipuiselle potilaalle
• Glukoosiliuoksen anto hypoglykeemiselle potilaalle
• Glukagonin anto esitäytetyllä automaattiruiskulla vaikeassa hypoglykemiassa, jos suoniyhteyttä ei saada
• Kuumeilevan potilaan lääkitseminen parasetamolilla per rectum
• Myrkytyspotilaan hoito lääkehiilellä

Hoitotason ensihoidon valmiudet

• Kaikki perustason ensihoidon valmiudet
• Elottoman tai tajuttoman aikuisen potilaan hengitystien varmistaminen kurkunpäänaamarilla, kurkunpääputkella tai muulla supraglottisella välineellä tai intubaatio suun kautta
• Ulomman kaulalaskimon kanylointi
• Sokkisen tai elottoman lapsen kanylointi
• Intraosseaaliyhteyden eli luuydinyhteyden avaaminen
• Murtuneen tai sijoiltaan olevan raajan paikalleen asettaminen tarpeen vaatiessa
• Suonensisäinen lääkitys kuten
  • elvytyslääkkeet ja vasopressorit
  • kouristelevan potilaan lääkitys
  • glukoosi diabeetikolle
  • koronaaripotilaan lääkkeet
  • vammapotilaan kivunhoito
• Inhaloitavat lääkkeet
• Muut lääkkeet koulutuksen ja hoito-ohjeen mukaan
• CPAP-hoito
• Ulkoinen tahdistus
• Neulatorakosenteesi
• Nenä-maha tai suu-mahakatetrin asettaminen
• Tajuttoman potilaan lääkkeellinen intubaatio
• Hypovolemiassa hypertonisten nesteiden anto
• Hätätilassa sähköinen rytminsiirto sedaatiossa
• Krikotyreotomia eli hätäilmatien avaaminen henkitorveen

Loppujen lopuksi käytännön työ on kuitenkin hyvin samanlaista, kun perustason ja hoitotason ensihoitaja työskentelevät työparina. Molemmat menevät samoille tehtäville hoitamaan samanlaisia potilaita. Tehtävillä toimitaan työparina ja molemmat tukevat toistensa työtä.

On myös hyödyllistä, että molemmat osallistuvat päätöksentekoon vaikka hoitotason ensihoitajalla onkin lopullinen vastuu potilaan hoitoon liittyvistä päätöksistä. Tällöin saadaan kahden henkilön näkemys potilaan hoidosta eikä turvauduta vain yhden henkilön näkemykseen.

Lähteet

• Silfvast T, Castrén M, Kurola J, Lund V, Martikainen M, toim. Ensihoito-opas, 7. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2014.